torstai 26. helmikuuta 2009

Pyhä Columba (521-597) Isä Jumala

.

Isä Jumala

Jumala, Sinä olet
kaikkien uskovien Isä.
Kaikki enkelit olet luonut
ja varustanut heidät voimallasi.
Olet kaiken luodun Luoja,
kaikkien tuomareiden
vanhurskas tuomari,
kuninkaiden
kaikkivaltias Kuningas.

Korkealla
taivaan Siionissa
hallitset,
Sinua palvotaan.
Olet tuleva kunniassasi
kaikkeuden Herrana.
Kirkkauttasi
emme pysty näkemään,
rakkauttasi ja voimaasi
emme kykene
ymmärtämään.

Sinä avaat salaisuutesi
nöyrille ja alhaisille.
Sinä, Jumala,
olet tehnyt kaiken,
vanhan ja uuden.
Siunaten suojelet minua
maita ja meriä kulkeissani.
Tunnustan nimeäsi
Isä Jumala,
Poika
Ja Pyhä Henki.

Pyhä Columba (521-597)
Deus Pater Credentium, engl käännöksen,
Duncan Mcgregor 1897, pohjalta
Lähde

Harris, Thoro (1874-1955) Helluntai

.

Helluntai

On sielussani juhla helluntain,
saan maistaa taivaallisen autuuden,
on Henki sydämeni valtias,
on sielussani juhla helluntain !

Käy Pyhä Henki sieluun asumaan,
Hän sydämeni ottaa omakseen,
nyt katkee kahleet synnin valtojen,
on sielussani juhla helluntain !

Saan voimaa uutta, rauhaa valtavaa,
mua Henki parantaa ja puhdistaa,
Hän elämäni ohjaa, hallitsee,
on sielussani juhla helluntain !

Nyt tarjolla on lahja taivainen,
ken nöyrtyy alle Hengen helluntain ?
Käy sydämeeni, sieluun syntisen,
tuo sydämelle juhla helluntain !

Thoro Harris 1920
Pentecost in my soul
Lähde

tiistai 24. helmikuuta 2009

Newton, John (1725-1809) Rakastanko Herraa

.

Rakastanko Herraa ?


Epätietoisuus vaivaa
ja ahdistaa minua.
Tätä mietin usein
ja etsin vastausta:
Rakastanko Herraa vai en ?
Olenko Hänen omansa
vai enkö ole ?

Jos rakastan Herraa,
miksi sitten olen tällainen,
kylmäkiskoinen ja eloton ?
Tuskinpa kukaan heistä,
jotka eivät ole Jeesuksesta
koskaan kuulleetkaan,
on pahemmassa jamassa
kuin minä.

Voiko sydämeni olla
niin kovettunut,
että rukoileminenkin
tuntuu työltä
ja kaikki on niin raskasta,
jos oikeasti tuntisin
Vapahtajani rakkautta ?

Kun katson itseeni,
näen sydämessäni
pelkkää pimeyttä,
turhuutta ja harhaa,
syntiä ja epäuskoa.
Voinko tosiaan pitää
itseäni Jumalan lapsena ?

Rukoillessani
huomaan synnin vaikutuksen.
Sanaa kuullessani tai lukiessani
synnin voima tule esiin.
Te, jotka todella
rakastatte Herraa,
sanokaa minulle
käykö teillekin näin ?

Tahdon syvästi pahoitella
sydämeni kovuutta
syntini tuntien
katumuksen vallassa.
Mutta valittaisinko
siitä mitä tunnen
murheissani ollenkaan,
jos en Herraani rakastaisi ?

Voisinko iloita
Hänen pyhiensä kohtaamisesta
ja siitä, että tuli valittua
tie, josta en ennen
pitänyt ollenkaan.
Voisinko toisinaan kokea
miten hyvältä ja ihanalta maistuu
Hänen lupauksensa,
jos en ollenkaan
rakastaisi Herraani ?

Herra, vapauta minut
pois epäilysten vallasta !
Sinä aurinkomme,
valaise valollasi näkyviin
meissä alkamasi
armosi työ.

Auta minua rakastamaan
Sinua, aina enemmän
ja enemmän.
Jos en Sinua
ole vielä
koskaan rakastanut,
anna alku rakkauteesi
tänä päivänä.

John Newton
Olney Hymns 1779
Lähde

torstai 19. helmikuuta 2009

Bryant, William C (1794-1878) Kappeli

.

Kappeli

Temppeliin Herran mahtuvat
maailmat kansoineen,
kappelin teimme pikkuisen,
suojaa se varjellen.

Loistakoon täällä kirkkaus,
valkeus taivainen,
rauhasi anna, tyyneys
sielulle ikuinen.

Henkesi luokoon sydämeen
syntiseen lohtuaan,
edessä armoistuimen
nöyrrymme kokonaan.

Eksyneet saata uudelleen
tiellesi palaamaan,
murheiset, arat, pelokkaat,
Herra, voit voimistaa.

Vahvista meitä uskomaan,
palakoon rakkaus,
huoneessa Herran rauhan saa
kiusatut syntiset.

William Bryant 1820
Thou, whose unmeasured
Lähde

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Ellen Gates (1835-1920) Kutsumustyö

.

Kutsumustyö

Astutko laivaan kiitämään
myrskyä, tuulta päin,
valkeat purjeet nostamaan
aallokon ylittäin ?

Vai jäätkö tyyneen satamaan
laivoja luotsaamaan,
ahkerin käsin auttamaan
merillä kulkijaa ?

Nousetko ylös vuoristoon,
huippuja tavoitat ?
Korkeat jylhät jyrkänteet
kiipeät, valloitat ?

Vai jäätkö laaksoon laulamaan,
kulkijat kuulla sais ?
Laaksotietä ken taivaltaa,
laulusi muistaa ain.

Annatko almut runsaimmat,
kullat ja hopeat ?
Ravitset joka pyytäjän,
suuresti lahjoitat ?

Vai käytkö luokse murheisen
lohtua antamaan,
rukoillen kanssa syntisen
Jeesusta oppimaan ?

Lähdetkö sotaan, taisteluun,
tuleen ja kuolemaan,
kentälle eturintamaan
tykkien jylinään ?

Vai jäätkö illan varjoihin,
käyt läpi kenttien ?
Lääkettä annat haavoihin
tai viime palvelun ?

Annatko sirppis sivaltaa,
välkkyä viikattees ?
Korjaatko vehnät viljavat,
satosi kylläiset ?

Noukitko tähteet, tähkäpäät
korjuulta keräilet,
varjoista pahan ohdakkeen
parhaimmat löytänet ?

Makaamaan älä jää laiskana
onnea odottain vain,
työs kutsuu sua alkamaan,
osasi tehdä voit.

Ellen Gates
Your mission 1860
Lähde