.
Rakastanko Herraa ?
Epätietoisuus vaivaa
ja ahdistaa minua.
Tätä mietin usein
ja etsin vastausta:
Rakastanko Herraa vai en ?
Olenko Hänen omansa
vai enkö ole ?
Jos rakastan Herraa,
miksi sitten olen tällainen,
kylmäkiskoinen ja eloton ?
Tuskinpa kukaan heistä,
jotka eivät ole Jeesuksesta
koskaan kuulleetkaan,
on pahemmassa jamassa
kuin minä.
Voiko sydämeni olla
niin kovettunut,
että rukoileminenkin
tuntuu työltä
ja kaikki on niin raskasta,
jos oikeasti tuntisin
Vapahtajani rakkautta ?
Kun katson itseeni,
näen sydämessäni
pelkkää pimeyttä,
turhuutta ja harhaa,
syntiä ja epäuskoa.
Voinko tosiaan pitää
itseäni Jumalan lapsena ?
Rukoillessani
huomaan synnin vaikutuksen.
Sanaa kuullessani tai lukiessani
synnin voima tule esiin.
Te, jotka todella
rakastatte Herraa,
sanokaa minulle
käykö teillekin näin ?
Tahdon syvästi pahoitella
sydämeni kovuutta
syntini tuntien
katumuksen vallassa.
Mutta valittaisinko
siitä mitä tunnen
murheissani ollenkaan,
jos en Herraani rakastaisi ?
Voisinko iloita
Hänen pyhiensä kohtaamisesta
ja siitä, että tuli valittua
tie, josta en ennen
pitänyt ollenkaan.
Voisinko toisinaan kokea
miten hyvältä ja ihanalta maistuu
Hänen lupauksensa,
jos en ollenkaan
rakastaisi Herraani ?
Herra, vapauta minut
pois epäilysten vallasta !
Sinä aurinkomme,
valaise valollasi näkyviin
meissä alkamasi
armosi työ.
Auta minua rakastamaan
Sinua, aina enemmän
ja enemmän.
Jos en Sinua
ole vielä
koskaan rakastanut,
anna alku rakkauteesi
tänä päivänä.
John Newton
Olney Hymns 1779
Lähde
