torstai 5. maaliskuuta 2009

Zinzendorf, Nikolaus Ludwig von (1700-1760) Iltamietteitä

.

Iltamietteitä


Sinä kaiken elämän
ja kaikkien elävien Isä,
Sinä ikuisuuden loisto,
Sinä ihmeellinen Mestari.
Sinussa on aika,
Sinussa on ajattomuus.
Käteesi olet merkinnyt
jokaisen ihmissielun.
Suojaa meidät rauhaasi
kun menemme nukkumaan.

Aurinko laskee
kultaisine säteineen
kauas
se loittonee luotamme,
ilta hämärtyy pimeäksi.
Himmeä kuu nousee
kajastamaan valoa.
Yön kaste lankeaa
maata virvoittamaan.

Vuorilla ja metsissä
nälkäiset villieläimet
alkavat saalistaa.
Hiljaisilla laitumillaan
karja käy levolle
puiden ja pensaiden kätköön.
Työstään uupuneena
työmies seisoo kumarassa
lepoa kaivaten.

Tuuli nousee myrskyämään,
viima viilentää pirtin
jossa takkatuli lepattaa,
hiillos hiipuu.
Sankka sumu peittää kaiken,
mitään et näe kulkeissasi.
Sade saapuu
virrat täyttyvät
vesi kastaa peltomaat.

On aika nöyrtyä
Jumalan, Majesteetin eteen.
Omistaa Hänelle
kaikki, mitä ihmisellä on.
Elämän voima,
sielun kyvyt,
ne ovat Jumalan antamia.
Ne kuuluvat
vain Hänelle,
Häneen sielumme kiinnittyy.

Päivä päättyy
lepoon ja rauhaan.
Kädet, jotka voimallaan
kannattavat kaikkeuden
suojaavat meidät.
Järkkyköön taivas,
murtukoon mainen majamme,
tuhoutukoon maailma,
me olemme
Herran suojassa.

Kreivi Nikolaus L.von Zinzendorf
Lähde