torstai 5. maaliskuuta 2009

Heber, Reginald (1783-1826) Huuto kuuluu kaukaa

.

Huuto kuuluu kaukaa



Huuto kuuluu kaukaa
Grönlannin jäätikkövuorilta,
Intian korallirannikoilta.
Huuto kaikuu
kuuman Afrikan jokilähteiltä
ja kultarannoilta,
se kiirii muinaisilta virroilta
ja palmutasangoilta.


Huuto kuuluu:
- Tulkaa maahamme
vapauttamaan meitä
kahleistamme,
valheen vallan alta !
- Tulkaa auttamaan !


Tuoksuvat tuulet
leijuvat leutoina
kukkivan Ceylonin yllä.
Sielläkin, maista kauneimmassa,
ihmisluonnossa vallitsee
pahuus ja turmelus.


Turhaanko on Jumala
suonut maahan lahjojaan
- niin kauniita ja runsaita -
kun kaiken hyvyyden keskellä
pakanat sokeasti kumartavat
puujumalia ja kivipatsaita !


Emmekö me välitä,
piittaa heistä mitään ?
Me,
jotka olemme
saaneet sieluumme
valon valkeudesta,
viisauden viisaudesta,
Korkeimmalta.
Hylkäämmekö heidät
vaille elämän valoa ?


Pelastus !
Kiidättäkää pelastuksen soihtua !
Julistakaa pelastusta,
Messiaan nimeä
kansoille maan ääriin !


Nouskoon tuulten voimat
kuljettamaan siivillään
sanomaa Vapahtajasta !


Nouskoon merten aallot
kantamaan voimallaan
Herran Sanaa
maailman ääriin !


Kerran
meri kimmeltää loistaen
Jumalan kunnian kirkkautta
yli koko maailman.

Kerran
lunastetut saavat nähdä
Lunastajansa ja Luojansa,
syntisten tähden tapetun Karitsan
Kuninkaana ja Hallitsijana.

Reginald Heber 1819,
Missionary hymn/
From Greenlands icy
Lähde