perjantai 13. maaliskuuta 2009

Matson, William (1833-1899) Sokeana olin mä

.

Sokeana olin mä


Sokeana olin mä,
en Herra, kasvojas
nähnyt, enkä uskonut:
Sä olet laupias.

Silmäni sä aukaisit,
nyt Herra, Sinut näen,
kauniit, lempeet kasvosi
Sä käännät minuun päin.

Kuuro olin, ääntäsi
en kuullut ollenkaan.
Kauneimmatkin sanasi
jäi multa puuttumaan.

Korvani Sä aukaisit,
soi ääni taivainen,
kuulla saan Sun sanasi
iloiten, riemuiten.

Ääntä vailla olin mä
mykkä ja sanaton,
kunniaasi, nimeäs
en koskaan kiittänyt.

Huuliani kosketit
pyhällä tulellas.
Herra, Sinun sanaasi
uskossa julistan.

Herra, olin kuolleena
haudassa syntien,
sielu makas martona,
eloton, tunnoton.

Herätit mun unesta
syvästä kuoleman,
annoit uuden elämän,
Sun omas olla saan.

Kaikki mikä kahlitsee
ja vankeuteen vie,
poista, Herra, ihmees tee,
taivaaseen näytä tie.

William T. Matson (1833-1899)
Lord, I was blind
Lähde