.
Korpi viljamaaksi
Kolkko oli korpi vielä
josta piti saataman,
haikarat ja yököt siellä
lepäsivät majoissaan,
josta olis peltomaata
perattava Herralle.
Sai Hän monta palavata,
työnsäpä ei hukkaan mee.
Hän on työlläns raskahalla
korven kylmän raivannut,
kun verihiki-palavassa
on kukkuloita tasaillut
että saisi siementänsä
kylvää maahan kasvamaan
toivossa ett´ itsellensä
palkitsisi vaivojaan.
Nouse pilvi, kasta maata
että vilja joutuisi
odottamaan leikkaajata
joka riihens perkaapi.
Hän nisut kokoo aittahansa,
ruumenet on polttava,
Hän niin tarkoin erottaapi
että puhtaan viljan saa.
Kaunis pelto tuulten eessä
täällä vielä notkuaa,
vaan pian rauhan tyvenessä
nauttii täyttä lepoa.
Koska suuri elon Herra
hedelmänsä korjaapi
Hän sydämellä iloisella
vaivains palkan omisti.
Alkuperäiset sanat.
Gustaf Skinnari 1894
Jumalan lasten Rukous-, Ylistys- ja Kiitos-Wirsiä
Linkki